Paljon on ehtinyt tapahtua reilussa 20 vuodessa. Vuoden 1989 SimCity asetti pelaajan pormestarin rooliin hallitsemaan simppelin näköistä kaksiulotteista kaupunkia, jota huonosti johdettuna kohtasivat tutut katastrofit rikollisuudesta valtaviin tulipaloihin. Tämän vuoden SimCity rakentuu samojen palikoiden varaan, mutta nyt pormestareita on samalla alueella parhaillaan 16 kappaletta ja kaiken on luvattu olevan simuloitua hahmotasolle asti. Lupausten perusteella peliltä on syytä odottaa paljon.
Suurimmat mediat kutsuttiin pelaamaan SimCityä EA:n luokse jo ennen julkaisua, jotta arvostelut olisivat valmiina julkaisupäivän aikaan. Loput, kuten mekin, saivat pelinsä julkaisua edeltävänä päivänä, joten pelitestit on suoritettu lähinnä julkaisun jälkeen yhdessä muiden pelin ostaneiden kanssa. Kerron tämän, koska arvosteluhetki on vaikuttanut merkittävästi pelikokemukseen. SimCity vaatii toimiakseen jatkuvan Internet-yhteyden, mitä on perusteltu olennaisesti kokemukseen liittyvillä moninpelitoiminnoilla ja palvelimilla suoritettavilla laskutoimituksilla. Kuten valitettavan monen muunkin nettipelin kanssa on käynyt, ei palvelimien kuormitusta oltu arvioitu likimainkaan oikein, vaan ensimmäiset päivät koostuivat lähinnä yhteysongelmista tai aivan liian pitkästä jonottamisesta palvelimille. Ongelmat menivät niin pahoiksi, että EA lupautui antamaan kaikille SimCityn ostaneille ilmaisen pelin korvaukseksi kärsimyksistä.
Kun pelaamaan viimein pääsee, tervehditään tulevaa pormestaria pakollisella tutoriaalilla, jonka läpäisyn jälkeen saa ryhtyä valitsemaan mieluiselta vaikuttavaa länttiä hallittavaksi. Alueiden pinta-ala vaihtelee niin, että samalle kartalle muodostettavia kaupunkeja sinne mahtuu 3-16. Yhteistyötä ei silti pääse virittelemään parhaimmillaan 16 kaupungin kesken, vaan kulkuyhteydet rajaavat kaupankäynnin tavallisesti neljään.
Pelimekaniikka pohjaa vahvasti tieverkkoon. Sähköjä tai muuta tarpeita ei vedetä erikseen, vaan ne kulkevat teitä pitkin. Jokainen rakennus tulee olla kytköksissä tiehen, tai muuten se ei suostu toimimaan. Rakentaminen alkaa kaupungin yhdistämisellä moottoritiehen. Liikenneyhteyden varmistamisen jälkeen siirrytään muodostamaan alueita asutukselle, liiketoiminnalle ja tehtaille. Neliskulmaisten korttelien sijaan asutuksen saa noudattamaan vaikkapa kehämallia siten, että jokainen kaari on täydellisen pyöreä. Alueiden sisälle kaavoitetaan kohdat, joihin kunkin kategorian rakennuslupa on voimassa ja siihen Simit sitten rakennusurakkansa aloittavat.
Ensin asuintontille pykätään pieni talo, mutta kun asukastiheys kasvaa, valtaavat kerrostalot nopeasti kaiken vapaan pinta-alan. Jos maan arvo on tarpeeksi korkea, saapuvat rikkaammat Simit kaupunkiin hienoine huviloineen. Maan arvoon vaikuttavat lähistön muut rakennukset sekä puistot. Kehittymiseen ei itse voi vaikuttaa kuin kaavoitustiheydellä ja maan arvolla.
Hallitsemissa apuna ovat lukuisat statistiikat. Valikosta kytkettävät graafiset kuvaajat piirtävät kaupungin päälle tietoja vallitsevista olosuhteista, mikä auttaa merkittävästi kehityksen ohjaamisessa oikeaan suuntaan ja painottamisessa tärkeimpiin asioihin. Esimerkiksi joukkoliikenteen ongelmakohdat tai ilmansaasteen leviäminen näkyvät helposti kuvaajien avulla.
Yksi kaupunki ei kykene kaikkeen. Jo lähtökohtaisesti luonnonrikkauksien määrät vaihtelevat, mikä rajoittaa teollisuutta ja energiantuotantoa. Yksinkertaisimmillaan kaupunkia saattaa ylläpitää pelkillä verotuloilla, mutta kunnon rahoihin pääsee käsiksi turismilla tai pitkälle viedyllä teollisuudella. Mitä pidemmälle tuotantoketjuun sijoittuu, sen suuremmista rahoista puhutaan. Raakaöljyn hinta liikkuu muutamissa tonneissa, mutta kun siitä jalostaa muovia ja kuljettaa sen suoritintehtaalle, jonka lopputuotteen käyttää tietokoneiden valmistamiseen, loikkaavat vientitulot tyystin toisenlaisiin lukemiin.
Uutta SimCityä hehkutettiin ennakkoon muun muassa sillä, että simulaatio on niin täydellistä, että kaupungin asukkaista voi valita asukkaan seurattavakseen ja katsoa, kuinka tämä Sim käy töissä tai shoppailemassa ja elää omaa elämäänsä. Joo, ajatuksena ihan siisti, mutta entäs sitten toteutus. Asukas tosiaan matkustaa kotoaan töihin ja takaisin ja jos rahaa jää, käy shoppailemassa tai hurvittelemassa. Mutta seuraavana päivänä työpaikka ei olekaan sama, eikä sieltä palata tuttuun kerrostaloyksiöön vaan ensimmäisenä vastaan tulevaan vapaaseen asuntoon. Työelämässä oleva Sim saattaa aivan hyvin päätyä kouluun seuraavaksi päiväksi. Maanantaina suuren yrityksen toimitusjohtaja, tiistaina alakoulun ykkösluokan häiriöoppilas. Tämäkö on sitä simulaatiota?
Maxis on selittänyt yllämainittua GlassBox-pelimoottorin ominaisuudeksi. Simulaatio tehdään niin, että Simit ovat ns. agentteja, jotka eivät pysty omistamaan mitään. Sen vuoksi ne käyvät vain töissä jossain ja asumassa jossain. Vähän kuin silmänlumetta siis. Eikä peli kerro koko totuutta asukasmäärissäkään. Alkuun ruudun alareunan laskuri toki kasvaa ihan oikeaan tahtiin, mutta asukastiheyden noustessa kasvutahti räjähtää ja yhtäkkiä asukkaita kaupungissa onkin useampi satatuhatta. Paha vaan, että oikeita asukkaita samaan aikaan on yhä vain sellaiset 15 000. Loput on keksittyjä. Nämä 15 000 näkyvät kaikissa muissa tilastoissa työssäkäyvinä, shoppailijoina ja opiskelijoina määrällisesti ihan oikein mutta asukkaita kaupungissa silti muka on moninkertaisesti. Ei sitten yhtään pöljempää ratkaisua keksitty saada kaupunki tuntumaan suurelta.
Oikeasti kaupunki nimittäin on todella pieni. Oli syy sitten mikä tahansa, rakennettavissa oleva pinta-ala on todella rajattua, eikä yksi kaupunki kykene huolehtimaan edes kaikista perustarpeista, mikäli haaveilee olevansa asukasmäärällisesti edes kohtuullisen kokoisen kaupungin johtoasemassa. Tässä tietysti kuvaan astuu kaupunkien välinen yhteistyö, jonka turvin huolehditaan yhdessä toisten hyvinvoinnista. Yksi vastaa työvoimasta, toinen työpaikoista ja kolmas oheispalveluista. Saastuttavaa öljyvoimalaa kun ei ole syytä pistää asuinalueen keskelle, siitä eivät Simit tykkää. Mutta mitäpä sitten, kun yhteistyö ei pelaa tai jos samalla alueella ei ole kavereita lainkaan? Sama pelaaja voi toki ottaa haltuunsa useamman kaupungin, mutta niiden välillä hyppimisestä on tehty latausajan kanssa sen verran työlästä, että ei siihen ryhdy kuin kaikista kovin simulaationäpertäjä. Tavallinen pelaaja on nopeasti ongelmissa sairauksien, jätteiden, työttömyyden tai rikollisten kanssa, kun kaikkeen ei vain rahkeet riitä.
Vaikka palvelut kaupungista löytyisivätkin, ei pormestari pääse huokaisemaan. Surkea tekoäly pitää huolen siitä, että vesi ei kierrä siellä ruudun kauimmassa nurkassa kuin satunnaisesti, palokunta ei pääse palavan rakennuksen luo ajoissa, eivätkä kierrätysroskikset tyhjene koskaan, kun roska-autot huristavat jonossa moottoritietä ympäri. Sama agenttipohjainen logiikka kun on käytössä palveluillakin, eli esimerkiksi riittävä vedentarjonta ei näy tasaisena paineena putkistossa, vaan se jaetaan satunnaisesti etenevinä sykäyksinä. Kun mutkia vesilaitoksen ja vastakkaisen reunan asutuksen välillä on enemmän kuin kaksi, ei vesi tosiaan päädy perille asti riittävän usein. Pahasti ontuva tekoäly sekottaa myös liikenteen, aiheuttaen valtavia ruuhkia kaikista suurimmillekin teille, mikä puolestaan rampauttaa muun muassa palokunnan toiminnan. Kanssa-autoilijat kun eivät tietysti ole koskaan kuulleet hälytysajoneuvojen väistämisestä, joten punainen piipaa-auto kiltisti jonottaa ruuhkassa siihen asti, että koko kortteli on palanut poroksi.
Liikenteestä puheenollen, ainoa järkevä valinta tieksi on se kaikista suurin. Kuusikaistainen moottoritie kun ei sekään tahdo riittää ylläpitämään liikennevirtaa, ellei julkinen liikenne ole täydellisesti toteutettu. Silloinkin bussit vain pahimmillaan seisovat pitkässä letkassa kaupungin ulkopuolella. Liikenteen toteutus lukeutuu ehdottomasti pelin pahimpiin kämmeihin. Yksi tapa saada julkinen liikenne pelaamaan on sijoittaa kaikkien kaupunkiin tulevien teiden varsille heti läjä pysäkkejä, joihin Simit saattavat jättää autonsa ja siirtyä bussin kyytiin. Mutta kukapa tuotakaan hoksaa ilman, että katsoo netistä apua. Peli sitä ei taatusti kerro.
Tuntuukin, että SimCityn pelimekaniikan hajoittamiseen tapoja on rutkasti enemmän kuin onnistumiseen. Asukkaat pysyvät kohtuullisen tyytyväisinä helposti, mutta ongelmattoman paratiisikaupungin avaimia varten ratkaisut tulee toteuttaa tismalleen tietyllä tavalla. Muuten jokin palanen pettää. SimCity on kuin tanssisi Gangnam Styleä nuoralla - jossain kohtaa astuu väkisin harhaan. Sitten ei auta kuin aloittaa alusta. Ja sekös turhauttaa.
Jatkuvasta Internet-yhteydestä on myös pakko mainita sen verran, että mitään todellisia perusteita DRM:n lisäksi sille ei ole. Alunperin pelin väitettiin tekevän vaativia laskutoimituksia netissä, mutta ne tyrmättiin nopeasti räikeiksi valheiksi. Tietysti yksinpelaaminen rampauttaisi konseptin kaupunkien välisestä yhteistyöstä, mutta jatkuvan yhteyden vaatiminen on peleissä asia, jonka ei millään soisi muodostuvan vakioksi. Vaikutti se sitten kokemukseen millä tavalla tahansa, kaikista pahinta on se, kun pelaamaan ei pääse lainkaan.
Ei SimCity ihan läpeensä huono peli ole. Graafisesti se on erittäin hieno ja äänet sopivat tyyliin mainiosti. Oman kaupungin rakentamisesta saa jotain kieroa tyydytystä ja sen kasvamista on kiva seurata, kiitos kaavoitusmallin. Alueet kehittyvät itsestään kaupungin mukana, jolloin panoksensa pääsee suuntaamaan oikeaan tapaan julkisen sektorin tuottamiin palveluihin. Monet uudistuksista ovat periaatteessa ihan hyviä, mutta syystä tai toisesta ne eivät pelitä suunnitellusti ja toimivat lopulta kokonaisuutta vastaan. Peli koittaa kovasti olla jotain muuta kuin mitä se oikeasti on.
Periaatteessa SimCityn ytimestä löytyy ihan kelpo peli, mutta ongelmien ja pelaajan koijaamisen on näyttävä arvosanassa. Sen vuoksi pisteet ovat alhaiset. Vaikka tuote sinällään olisi ok, jos siihen liittyvä palvelu ei sitä ole, jää kokonaisuus heikoksi. SimCity pyrkii nimenomaan erottumaan aiemmista osista palvelullaan, kun pelaajien välinen yhteistyö on nostettu niin suureen rooliin. Visio siitä on varmasti ollut hieno, mutta tällä kertaa se ei ole toteutunut. Tällaisenaan uusi SimCity ei ole toimiva kokonaisuus, mutta luvatut radikaalit päivitykset saattavat heivata sen takaisin plussan puolelle. Arvostelun kannalta se vain on liian vähän, liian myöhään.
SimCity
|
Suurimmat mediat kutsuttiin pelaamaan SimCityä EA:n luokse jo ennen julkaisua, jotta arvostelut olisivat valmiina julkaisupäivän aikaan. Loput, kuten mekin, saivat pelinsä julkaisua edeltävänä päivänä, joten pelitestit on suoritettu lähinnä julkaisun jälkeen yhdessä muiden pelin ostaneiden kanssa. Kerron tämän, koska arvosteluhetki on vaikuttanut merkittävästi pelikokemukseen. SimCity vaatii toimiakseen jatkuvan Internet-yhteyden, mitä on perusteltu olennaisesti kokemukseen liittyvillä moninpelitoiminnoilla ja palvelimilla suoritettavilla laskutoimituksilla. Kuten valitettavan monen muunkin nettipelin kanssa on käynyt, ei palvelimien kuormitusta oltu arvioitu likimainkaan oikein, vaan ensimmäiset päivät koostuivat lähinnä yhteysongelmista tai aivan liian pitkästä jonottamisesta palvelimille. Ongelmat menivät niin pahoiksi, että EA lupautui antamaan kaikille SimCityn ostaneille ilmaisen pelin korvaukseksi kärsimyksistä.
Kun pelaamaan viimein pääsee, tervehditään tulevaa pormestaria pakollisella tutoriaalilla, jonka läpäisyn jälkeen saa ryhtyä valitsemaan mieluiselta vaikuttavaa länttiä hallittavaksi. Alueiden pinta-ala vaihtelee niin, että samalle kartalle muodostettavia kaupunkeja sinne mahtuu 3-16. Yhteistyötä ei silti pääse virittelemään parhaimmillaan 16 kaupungin kesken, vaan kulkuyhteydet rajaavat kaupankäynnin tavallisesti neljään.
Vahvalla perustalla pötkii pitkälle
Pelimekaniikka pohjaa vahvasti tieverkkoon. Sähköjä tai muuta tarpeita ei vedetä erikseen, vaan ne kulkevat teitä pitkin. Jokainen rakennus tulee olla kytköksissä tiehen, tai muuten se ei suostu toimimaan. Rakentaminen alkaa kaupungin yhdistämisellä moottoritiehen. Liikenneyhteyden varmistamisen jälkeen siirrytään muodostamaan alueita asutukselle, liiketoiminnalle ja tehtaille. Neliskulmaisten korttelien sijaan asutuksen saa noudattamaan vaikkapa kehämallia siten, että jokainen kaari on täydellisen pyöreä. Alueiden sisälle kaavoitetaan kohdat, joihin kunkin kategorian rakennuslupa on voimassa ja siihen Simit sitten rakennusurakkansa aloittavat.
Ensin asuintontille pykätään pieni talo, mutta kun asukastiheys kasvaa, valtaavat kerrostalot nopeasti kaiken vapaan pinta-alan. Jos maan arvo on tarpeeksi korkea, saapuvat rikkaammat Simit kaupunkiin hienoine huviloineen. Maan arvoon vaikuttavat lähistön muut rakennukset sekä puistot. Kehittymiseen ei itse voi vaikuttaa kuin kaavoitustiheydellä ja maan arvolla.
Hallitsemissa apuna ovat lukuisat statistiikat. Valikosta kytkettävät graafiset kuvaajat piirtävät kaupungin päälle tietoja vallitsevista olosuhteista, mikä auttaa merkittävästi kehityksen ohjaamisessa oikeaan suuntaan ja painottamisessa tärkeimpiin asioihin. Esimerkiksi joukkoliikenteen ongelmakohdat tai ilmansaasteen leviäminen näkyvät helposti kuvaajien avulla.
Yksi kaupunki ei kykene kaikkeen. Jo lähtökohtaisesti luonnonrikkauksien määrät vaihtelevat, mikä rajoittaa teollisuutta ja energiantuotantoa. Yksinkertaisimmillaan kaupunkia saattaa ylläpitää pelkillä verotuloilla, mutta kunnon rahoihin pääsee käsiksi turismilla tai pitkälle viedyllä teollisuudella. Mitä pidemmälle tuotantoketjuun sijoittuu, sen suuremmista rahoista puhutaan. Raakaöljyn hinta liikkuu muutamissa tonneissa, mutta kun siitä jalostaa muovia ja kuljettaa sen suoritintehtaalle, jonka lopputuotteen käyttää tietokoneiden valmistamiseen, loikkaavat vientitulot tyystin toisenlaisiin lukemiin.
Apinaa koijataan
Uutta SimCityä hehkutettiin ennakkoon muun muassa sillä, että simulaatio on niin täydellistä, että kaupungin asukkaista voi valita asukkaan seurattavakseen ja katsoa, kuinka tämä Sim käy töissä tai shoppailemassa ja elää omaa elämäänsä. Joo, ajatuksena ihan siisti, mutta entäs sitten toteutus. Asukas tosiaan matkustaa kotoaan töihin ja takaisin ja jos rahaa jää, käy shoppailemassa tai hurvittelemassa. Mutta seuraavana päivänä työpaikka ei olekaan sama, eikä sieltä palata tuttuun kerrostaloyksiöön vaan ensimmäisenä vastaan tulevaan vapaaseen asuntoon. Työelämässä oleva Sim saattaa aivan hyvin päätyä kouluun seuraavaksi päiväksi. Maanantaina suuren yrityksen toimitusjohtaja, tiistaina alakoulun ykkösluokan häiriöoppilas. Tämäkö on sitä simulaatiota?
Maxis on selittänyt yllämainittua GlassBox-pelimoottorin ominaisuudeksi. Simulaatio tehdään niin, että Simit ovat ns. agentteja, jotka eivät pysty omistamaan mitään. Sen vuoksi ne käyvät vain töissä jossain ja asumassa jossain. Vähän kuin silmänlumetta siis. Eikä peli kerro koko totuutta asukasmäärissäkään. Alkuun ruudun alareunan laskuri toki kasvaa ihan oikeaan tahtiin, mutta asukastiheyden noustessa kasvutahti räjähtää ja yhtäkkiä asukkaita kaupungissa onkin useampi satatuhatta. Paha vaan, että oikeita asukkaita samaan aikaan on yhä vain sellaiset 15 000. Loput on keksittyjä. Nämä 15 000 näkyvät kaikissa muissa tilastoissa työssäkäyvinä, shoppailijoina ja opiskelijoina määrällisesti ihan oikein mutta asukkaita kaupungissa silti muka on moninkertaisesti. Ei sitten yhtään pöljempää ratkaisua keksitty saada kaupunki tuntumaan suurelta.
Oikeasti kaupunki nimittäin on todella pieni. Oli syy sitten mikä tahansa, rakennettavissa oleva pinta-ala on todella rajattua, eikä yksi kaupunki kykene huolehtimaan edes kaikista perustarpeista, mikäli haaveilee olevansa asukasmäärällisesti edes kohtuullisen kokoisen kaupungin johtoasemassa. Tässä tietysti kuvaan astuu kaupunkien välinen yhteistyö, jonka turvin huolehditaan yhdessä toisten hyvinvoinnista. Yksi vastaa työvoimasta, toinen työpaikoista ja kolmas oheispalveluista. Saastuttavaa öljyvoimalaa kun ei ole syytä pistää asuinalueen keskelle, siitä eivät Simit tykkää. Mutta mitäpä sitten, kun yhteistyö ei pelaa tai jos samalla alueella ei ole kavereita lainkaan? Sama pelaaja voi toki ottaa haltuunsa useamman kaupungin, mutta niiden välillä hyppimisestä on tehty latausajan kanssa sen verran työlästä, että ei siihen ryhdy kuin kaikista kovin simulaationäpertäjä. Tavallinen pelaaja on nopeasti ongelmissa sairauksien, jätteiden, työttömyyden tai rikollisten kanssa, kun kaikkeen ei vain rahkeet riitä.
Vaikka palvelut kaupungista löytyisivätkin, ei pormestari pääse huokaisemaan. Surkea tekoäly pitää huolen siitä, että vesi ei kierrä siellä ruudun kauimmassa nurkassa kuin satunnaisesti, palokunta ei pääse palavan rakennuksen luo ajoissa, eivätkä kierrätysroskikset tyhjene koskaan, kun roska-autot huristavat jonossa moottoritietä ympäri. Sama agenttipohjainen logiikka kun on käytössä palveluillakin, eli esimerkiksi riittävä vedentarjonta ei näy tasaisena paineena putkistossa, vaan se jaetaan satunnaisesti etenevinä sykäyksinä. Kun mutkia vesilaitoksen ja vastakkaisen reunan asutuksen välillä on enemmän kuin kaksi, ei vesi tosiaan päädy perille asti riittävän usein. Pahasti ontuva tekoäly sekottaa myös liikenteen, aiheuttaen valtavia ruuhkia kaikista suurimmillekin teille, mikä puolestaan rampauttaa muun muassa palokunnan toiminnan. Kanssa-autoilijat kun eivät tietysti ole koskaan kuulleet hälytysajoneuvojen väistämisestä, joten punainen piipaa-auto kiltisti jonottaa ruuhkassa siihen asti, että koko kortteli on palanut poroksi.
Liikenteestä puheenollen, ainoa järkevä valinta tieksi on se kaikista suurin. Kuusikaistainen moottoritie kun ei sekään tahdo riittää ylläpitämään liikennevirtaa, ellei julkinen liikenne ole täydellisesti toteutettu. Silloinkin bussit vain pahimmillaan seisovat pitkässä letkassa kaupungin ulkopuolella. Liikenteen toteutus lukeutuu ehdottomasti pelin pahimpiin kämmeihin. Yksi tapa saada julkinen liikenne pelaamaan on sijoittaa kaikkien kaupunkiin tulevien teiden varsille heti läjä pysäkkejä, joihin Simit saattavat jättää autonsa ja siirtyä bussin kyytiin. Mutta kukapa tuotakaan hoksaa ilman, että katsoo netistä apua. Peli sitä ei taatusti kerro.
Tuntuukin, että SimCityn pelimekaniikan hajoittamiseen tapoja on rutkasti enemmän kuin onnistumiseen. Asukkaat pysyvät kohtuullisen tyytyväisinä helposti, mutta ongelmattoman paratiisikaupungin avaimia varten ratkaisut tulee toteuttaa tismalleen tietyllä tavalla. Muuten jokin palanen pettää. SimCity on kuin tanssisi Gangnam Styleä nuoralla - jossain kohtaa astuu väkisin harhaan. Sitten ei auta kuin aloittaa alusta. Ja sekös turhauttaa.
Jatkuvasta Internet-yhteydestä on myös pakko mainita sen verran, että mitään todellisia perusteita DRM:n lisäksi sille ei ole. Alunperin pelin väitettiin tekevän vaativia laskutoimituksia netissä, mutta ne tyrmättiin nopeasti räikeiksi valheiksi. Tietysti yksinpelaaminen rampauttaisi konseptin kaupunkien välisestä yhteistyöstä, mutta jatkuvan yhteyden vaatiminen on peleissä asia, jonka ei millään soisi muodostuvan vakioksi. Vaikutti se sitten kokemukseen millä tavalla tahansa, kaikista pahinta on se, kun pelaamaan ei pääse lainkaan.
Sentään jotain hyvää
Ei SimCity ihan läpeensä huono peli ole. Graafisesti se on erittäin hieno ja äänet sopivat tyyliin mainiosti. Oman kaupungin rakentamisesta saa jotain kieroa tyydytystä ja sen kasvamista on kiva seurata, kiitos kaavoitusmallin. Alueet kehittyvät itsestään kaupungin mukana, jolloin panoksensa pääsee suuntaamaan oikeaan tapaan julkisen sektorin tuottamiin palveluihin. Monet uudistuksista ovat periaatteessa ihan hyviä, mutta syystä tai toisesta ne eivät pelitä suunnitellusti ja toimivat lopulta kokonaisuutta vastaan. Peli koittaa kovasti olla jotain muuta kuin mitä se oikeasti on.
Yhteenveto
Periaatteessa SimCityn ytimestä löytyy ihan kelpo peli, mutta ongelmien ja pelaajan koijaamisen on näyttävä arvosanassa. Sen vuoksi pisteet ovat alhaiset. Vaikka tuote sinällään olisi ok, jos siihen liittyvä palvelu ei sitä ole, jää kokonaisuus heikoksi. SimCity pyrkii nimenomaan erottumaan aiemmista osista palvelullaan, kun pelaajien välinen yhteistyö on nostettu niin suureen rooliin. Visio siitä on varmasti ollut hieno, mutta tällä kertaa se ei ole toteutunut. Tällaisenaan uusi SimCity ei ole toimiva kokonaisuus, mutta luvatut radikaalit päivitykset saattavat heivata sen takaisin plussan puolelle. Arvostelun kannalta se vain on liian vähän, liian myöhään.
Plussat [+] | Miinukset [-] |
+ Grafiikka | - Pakollinen Internet-yhteys |
+ Kaupunkia hauska seurata | - Toteutus |
- Pelimoottorin ongelmat | |
- Pelaajan huijaaminen |
Arvosana: 6/10
MAINOS
MAINOS
1
17.06.2013 12:27
#1
1